Takaisin

Tampere ja Suomi voivat olla ylpeitä koulutuksestaan

Tampere ja Suomi voivat olla ylpeitä koulutuksestaan

TAMKilaiset juhlivat iloisen tyylikkäästi Suomi 100 –gaalassa.

Kansanedustaja Pekka Haavisto piti juhlapuheen yli 400:lle TAMKilaiselle. (Kuva: Tiina Suvanto)
Kansanedustaja Pekka Haavisto piti juhlapuheen yli 400:lle TAMKilaiselle. (Kuva: Tiina Suvanto)

Perinteisen pikkujoulun sijaan TAMK tarjosi henkilöstölleen juhlaillan Rosendahlissa 27. lokakuuta.

Ohjelma teki hienon draaman kaaren Venäjän vallan ajasta tähän päivään. Kamarikuoro Näsi esitti musiikillisen tarinan "Suomi herää! – Suomen suuriruhtinaskunnan tie itsenäisyyteen", jonka oli käsikirjoittanut ja ohjannut Markus Yli-Jokipii.

Juhlapuhujana kuultiin kansanedustaja, presidenttiehdokas Pekka Haavistoa, joka antoi kansainvälistäkin perspektiiviä suomalaisuuteen. Maailmalla kiertäessään hän on omakohtaisesti kokenut, miten korkea on suomalaisen koulutuksen arvostus.

- Eikä se ole meiltä pois, jos jaamme tätä mallia muillekin, totesi Haavisto ja kiitti TAMKia pedagogisesta Suomi 100 –lahjasta Brasiliaan.

Tilaisuuden avannut rehtori Markku Lahtinen siteerasi sadan vuoden takaista Aamulehteä, joka kuulosti yllättävän tuoreelta:

- Kahdeksansivuisen lehden pääartikkelissa pohdittiin kuntien tehtäviä. "Kaikkialla on parhaillaan käynnissä hätäaputöiden järjestäminen uhkaavan työttömyyden varalta niinhyvin kaupungeissa kuin maaseudullakin… pääasiassa ovat ne olleet teiden rakentamisia ja muita sen tapaisia töitä. Eräs puoli näytään töiden teettämisessä kokonaan unohdetun, joka kuitenkin olisi erittäin tärkeää ottaa huomioon. Se on urheilukenttien rakentaminen. Nykyisin ei ole erimieltä olemassa urheilun tarpeellisuudesta, jopa välttämättömyydestä."

- Tuskin Aamulehden vastaava päätoimittaja Eetu A. Alha olisi osannut aavistaa 27.10.1917, miten helposti ja laajasti hänen kirjoituksensa on digitaalisena saatavilla Kansallisarkiston Finna-palvelussa nyt tasan sata vuotta myöhemmin.

Lahtinen nosti esiin Tampereen roolin yhtenä Suomen teollisuuden keskuksista koko itsenäisyytemme ajan. Nopea teollistuminen ja kaupungin kasvu edellyttivät korkeaa osaamista, ja Tampereelle perustettiinkin nopeaan tahtiin koulutusta. TAMKin juuret ulottuvat monilta osin kauas 1800-luvulle.

- Suomen itsenäisyyden aikana Tampereesta on kehittynyt Suomen vetovoimaisin korkeakoulukaupunki, jossa voi opiskella lähes kaikkia Suomessa tarjolla olevia tutkintoja niin ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulussa kuin yliopistossakin. TAMKissa me saamme olla eturintamassa tekemässä parempaa tulevaisuutta ja kouluttamassa tulevaisuuden osaajia.

 

Muokattu 01.12.2017