Takaisin

Suomalainen koulutusosaaminen on Brasiliassa kultaakin kalliimpaa

Suomalainen koulutusosaaminen on Brasiliassa kultaakin kalliimpaa

TAMKissa toukokuun lopussa vieraillut Jarkko Wickström, Brasilian Suomen suurlähetystön koulutus- ja yhteistyövastaava sekä TAMKin Brasilian koulutusviennin ykköskumppani, on jo pidempään seurannut TAMKin koulutusvientitoimintaa ja myötävaikuttanut siihen positiivisin tuloksin.

Jarkko Wickström vieraili TAMKissa toukokuun lopussa. (Kuva: Heini Pääkkönen)
Jarkko Wickström vieraili TAMKissa toukokuun lopussa. (Kuva: Heini Pääkkönen)

Yhteistyötä TAMKin koulutusviennin ja Brasilian Suomen suurlähetystön kesken on tehty jo 2,5 vuotta. Sinä aikana Wickström on ollut suurena apuna luomassa mahdollisuuksia uusien partnereiden tapaamiselle sekä yhteistyöprojektien avaamiselle. Matkalla on tavattu sekä yksityisiä että julkisia toimijoita. Erityisesti julkisten toimijoiden, kuten Brasilian osavaltioiden opetusministeriöiden kanssa, suurlähetystöllä on suuri rooli yhteistyön onnistumisessa. 

Pelikenttä haltuun luottamuksella

Jo kahdeksan vuotta Brasiliassa asunut Wickström kertoo, että ensimmäiset viisi vuotta meni ottaessa hommaa haltuun. Brasilian markkinat ovat nimittäin valtavat mutta vaikeat.

– Jo yksin yksityinen korkeakoulumarkkina Brasiliassa on 50 miljardin Brasilian realin arvoinen, mutta muualta tulevan on vaikea toimia ilman osaamista ja verkostoja. Kaikki toiminta perustuu luottamussuhteisiin, joita rakennetaan yhdessä pitkään ja hartaasti.

Luottamussuhteen voi myös menettää helposti, ja siksi onkin erityisen tärkeää osata toimia korrektisti. Oman vaikeutensa tuo myös Brasilian poliittinen järjestelmä, joka ei suosi jatkuvuutta, ja onkin siten kompastuskivenä monessa hyvin alkaneessa projektissa. Poliitikkojen ja virkamiesjohdon kauden päättyessä tilalle tulevat haluavat aina aloittaa puhtaalta pöydältä ja pyyhkiä kilpailijan jäljet pois. Myös brasilialaisen kulttuurin aikakäsitys on haastava, sillä asiat vievät enemmän aikaa kuin mihin Pohjoismaisessa kulttuurissa on totuttu. Kuitenkin, kun pohjatyö on tehty kunnolla, niin itse projekti lähtee käyntiin hyvinkin nopeasti. 

TAMK on HAMKin kanssa ainoita suomalaisia korkeakouluja, jotka ovat ottaneet tämän pelikentän haltuun systemaattisella ja pitkäjänteisellä pohjatyöllä. Lähitulevaisuus näyttää, saadaanko sato korjattua. Ennuste on kuitenkin hyvä. 

– Nyt ollaan siinä vaiheessa, että määrällisesti vienti tulee todennäköisesti kasvamaan huomattavasti. Muutama tärkeä ja pitkä hanke on jo toteutettu, ja niillä on oikeasti saatu muutettua Brasilian koulutuksen todellisuutta, mikä on aivan huippujuttu, Wickström hymyilee.

Kohti parempaa maailmaa

Suomalaiset haluavat parantaa maailmaa ja näyttävät tietävän miten. Koulutuksen vientiin kuuluu aina myös tavoite ja tahto nähdä työn tuloksia käytännössä, mikä on ominaista suomalaisille korkeakouluille. Toisin kuin Brasiliassa, suomalainen korkeakoulutus on voittoa tavoittelematonta toimintaa. 

– Brasilia on suuri liittovaltio, jossa vallitsee luokkayhteiskunta. Liittovaltioilla on omat koulutusjärjestelmänsä, ja on monia kouluja, jotka haluavat tuottaa vain voittoa, Wickström selittää. 

Suomalaiset korkeakoulut pyrkivät tekemään yhteistyötä vain sellaisten voittoa tavoittelemattomien toimijoiden kanssa, jotka jakavat saman perusajatuksen.

– On hienoa nähdä, miten suomalainen koulutusosaaminen ja toimiva järjestelmä, joka meillä on itsestäänselvyys, on Brasiliassa niin arvokasta. Koulutusten kautta olen tavannut julkisten ja vähävaraisten koulujen opettajia ja nähnyt, miten he motivoituvat aivan uudella tavalla. He ovat usein jo menettäneet uskonsa omaan ammattiinsa ja muutoksen mahdollisuuteen. Suomalaisten ansiosta he uskovat taas, että on mahdollista parantaa opettamista ja koulutuksen laatua. He näkevät vihdoin valoa pimeydessä, ja usko omaan tekemiseen on palannut, Wickström kertoo. 


Lisätietoa
Carita Prokki, johtaja, TAMK EDU

 

Muokattu 15.06.2018