Takaisin

Juha Leino: ”Käyttäjäkeskeisyys on asenne, jossa käyttäjä on keskiössä”

Juha Leino: ”Käyttäjäkeskeisyys on asenne, jossa käyttäjä on keskiössä”

"Jos käyttäjää ei aseteta keskiöön, tuloksena on palvelu, jolle ei ole käyttöä tai jota ei osata käyttää", TAMKin käyttäjäkeskeisen suunnittelun yliopettaja Juha Leino sanoo.

Juha Leino väitteli Tampereen yliopistossa vuonna 2014. Hänen filosofian tohtorin väitöksensä käsitteli käyttäjänäkökulmia suosittelujärjestelmiin.
Juha Leino väitteli Tampereen yliopistossa vuonna 2014. Hänen filosofian tohtorin väitöksensä käsitteli käyttäjänäkökulmia suosittelujärjestelmiin.

– Yksi suurista sudenkuopista palvelujen ja tuotteiden suunnittelussa on se, että kuvitellaan tiedettävän, mitä käyttäjä haluaa, tarvitsee ja osaa, eikä tämän takia vaivauduta tarkistamaan, että näin aidosti on.

Juha Leino on toiminut TAMKin ensimmäisenä käyttäjäkeskeisen suunnittelun (User-centered design) yliopettajana vuoden 2017 alusta lähtien. Leino pitää käyttäjäkeskeistä suunnittelua tärkeänä ohjelmistosuunnittelijoiden koulutuksessa. Tällä hetkellä hän opettaa pääasiassa tulevia tradenomeja tietojenkäsittelyn koulutuksessa.

– Yksi suurimpia, jollei suurin syy start-up-yritysten epäonnistumiseen on se, ettei tuotteille tai palveluille ole todellista markkinatarvetta.

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun on täytynyt taipua Leinon mukaan viimeisinä vuosina osaksi ketteriä ohjelmistotuotantomenetelmiä, mikä on muuttanut toimintatapoja jonkin verran.

– LeanUX-lähestymistapa (UX = user experience) on yleistynyt. Lean-ajattelu korostaa siilojen purkamista ja turhasta dokumentaatiosta luopumista. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että LeanUX korostaa luopumista raskaasta dokumentoinnista sekä protoilua ja sen kautta oppimista ja kehittämistä. LeanUX painottaa myös kaikkien projektiin osallistuvien entistä suorempaa osallistamista, Leino toteaa.

Lähtökohtana käyttäjien toiveet ja tarpeet

Miten käyttäjä otetaan huomioon, kun suunnitellaan verkkototeutusta?

– Suunnittelijan on ymmärrettävä käyttäjän päämääriä, tavoitteita, huolenaiheita, toivomuksia ja näkemyksiä, jotta ne voidaan ottaa huomioon suunnitellussa. Lisäksi on ymmärrettävä toimintamalleja ja käyttökonteksti laajemminkin.

Sinällään käyttäjäkeskeisyys ei ole Leinon mukaan pelkästään web-maailman ominaisuus, vaan sitä voi ja pitäisikin hyödyntää suunniteltaessa ihan mitä tahansa, mitä ihmisten on tarkoitus käyttää.

– Esimerkiksi olutlasi, joka on hieman 0,3 litraa pienempi ja joka kaatuu helposti, ei välttämättä muodostu kovin suosituksi.

Ymmärrystä käyttäjien tarpeisiin ja käyttökontekstiin haetaan erilaisilla menetelmillä, kuten haastattelulla, tarkkailulla, lomakkeilla tai yhteisideoinnilla käyttäjien kanssa.

– Joissakin menetelmissä ei olla suorassa vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa, vaan esimerkiksi hahmotetaan palvelun käyttöä analysoimalla käyttölogeja – Google Analytics on tässä aika suosittu väline. Eri menetelmien avulla saadaan ymmärrystä, joka sitten kiteytetään esimerkiksi persooniksi (kuvauksia käyttäjistä, joille palvelua suunnitellaan) ja skenaarioiksi (kertomuksia siitä, miten käyttäjä saavuttaa tavoitteensa suunniteltavalla palvelulla). Tästä prosessista nouseviin vaatimuksiin vastataan suunnitteluratkaisuilla.

Ratkaisuja testataan käyttäjillä jatkuvasti sen varmistamiseksi, että työ on menossa oikeaan suuntaan – ratkaisut palvelevat käyttäjiä ja ovat heille ymmärrettäviä.

– Tarkoitus on välttää tilannetta, jossa vaatimusten määrittelyn jälkeen vetäydytään kammioon ja tuotetaan valmis palvelu, jota sitten vasta lopussa testataan käyttäjillä. Tällöin voidaan päätyä tilanteeseen, jossa suunniteltu palvelu ei palvelekaan käyttäjiä tai käyttäjät eivät osaa käyttää sitä. Tässä vaiheessa isojen muutosten tekeminen onkin sitten todella kallista.

– Lopussa on hyvä tehdä laajempi käytettävyystestaus, jolla varmistetaan, että kaikki on aidosti kunnossa ja silitetään pahimpia jäljellejääneitä ryppyjä pois. Samalla varmistetaan myös käytettävyysvaatimusten toteutuminen.

Jatkuva A/B-testaus

Jatkuva A/B-testaus on Leinon mukaan tätä päivää, ja seilaillessamme verkossa tulemme osallistuneeksi moniin A/B-testeihin sitä edes huomaamatta.

– A/B-testaus tarkoittaa, että käyttäjille tarjotaan samasta asiasta, esimerkiksi sivusta, sattumanvaraisesti kahta tai useampaa versiota, ja mitataan heidän toimintaansa joillakin mittareilla. Esimerkiksi e-kaupassa voidaan palvella käyttäjiä sattumanvaraisesti kahdella versiolla tuotesivusta ja mitata, kumman nähneet käyttäjät ostavat useammin tuotteen. Mittaamisessa käytetään tilastollisia malleja, jotta saadaan riittävän suuri varmuus, että kyseessä on aito ero sivujen välillä eikä sattumanvarainen heittely, Leino toteaa.

Teksti: Arja Hautala
Kuva: Juha Leino

Muokattu 28.08.2017