Takaisin

Jouko Lähteenmäki: Yksikin heikko lenkki voi pilata rakennusterveyden pitkän ketjun

Jouko Lähteenmäki: Yksikin heikko lenkki voi pilata rakennusterveyden pitkän ketjun

Yksi virhe riittää rapauttamaan rakennusterveyden. Koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki uskoo, että rakennusarkkitehtikoulutus sekä korjausrakentamisen erikoistumisopinnot auttavat parantamaan rakennusterveyttä tulevaisuudessa.

– Ihmiset viettävät rakennuksissa suurimman osan ajastaan. Niiden pitää edistää hyvinvointia eikä sairastuttaa ihmisiä, Jouko Lähteenmäki toteaa.
– Ihmiset viettävät rakennuksissa suurimman osan ajastaan. Niiden pitää edistää hyvinvointia eikä sairastuttaa ihmisiä, Jouko Lähteenmäki toteaa.

Ennen oli kaikki paremmin. Siltä välillä vaikuttaa ainakin rakennusten osalta. Jokainen osasi rakentaa itselleen talon, eikä kosteus- ja homeongelmista ollut tietoakaan.

– Nykyään rakentaminen kannattaa kyllä jättää ammattilaisille, tuumaa rakennustekniikan koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki.

Syy ei ole niinkään tavallisen tallaajan taidoissa vaan kasvaneissa vaatimuksissa. Lähteenmäki huomauttaa, että ennen talot rakennettiin parhaille rakennuspaikoille mäen ja tuulettuvan rossipohjan päälle. Kosteita tiloja ei ollut, eikä liiemmin vaatimuksia ilmanvaihdosta tai energiatehokkuudesta.

– Nykyään halutaan käyttömukavuuksia: ilmanvaihtoa ja ilmastointia, kosteita tiloja ja lämpötilan säätömahdollisuuksia. Paljon rakennetaan haastaville paikoille, joissa pohjamaa on luonnostaan pehmeä ja kostea.

Kirsikkana kakun päällä ovat Suomen vaativat sääolosuhteet. Ne ovat toki olleet vaativat ennenkin, mutta uhkaava ilmastonmuutos edellyttää energiatehokasta rakentamista.

– Energiatehokkuus on iso haaste. Tarvitaan huolellisuutta rakennusfysiikassa, ettei rakenteiden sisään muodostu kosteusongelmia.

Rakennusterveyden koulutusta kartoittamassa

Oulun yliopistolta tekniikan lisensiaatiksi valmistunut Lähteenmäki ehti työskennellä tuotekehittäjänä ja yritysjohtajana betoniteollisuudessa, yritysjohdon konsulttina sekä yliopistolla tutkijana ja opettajana ennen kuin hän päätyi yliopettajaksi TAMKiin vuonna 1993.

– Kun opettajan virkaa hakee, niin kai sitä tykkää opettaa, Lähteenmäki sanoo ja virnistää.

Nykyisessä koulutuspäällikön työssä varsinaista opetusta on vain vähän, sillä aika kuluu pitkälti hallinnollisissa tehtävissä ja hankkeissa. Lähteenmäki toimii myös yhtenä TAMKin maksullisen koulutuksen yhteyspäällikkönä sekä maksullisena kouluttajana yrityksissä.

Vuosina 2014-2016 keskeinen osa työtä on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön hanke, jonka puitteissa luotiin rakennusarkkitehtikoulutuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma ja kehitettiin rakennusterveyttä tukevaa koulutusta. Hankkeen vetäjänä toiminut Lähteenmäki ojentaa loppuraportin pöytänsä yli silminnähden tyytyväisenä.

– Teimme auditointivierailuja kaikkiin rakennustekniikkaa opettaviin korkeakouluihin. Selvitimme, mitä yhteistä, hyvää ja kehitettävää rakennusterveyden koulutuksessa on.

Hanke linkitettiin osaksi hometalkoina tunnettua kokonaisuutta, joka keskittyi myös rakennusterveys- ja kosteusvaurioiden korjausasiantuntijoiden koulutukseen. Tuloksena oli laaja kartoitus, jossa selvitettiin rakennusterveyden koulutuksen nykytila sekä laadittiin ohjeelliset opintosuunnitelmat rakennusterveyden koulutukseen.

Korjausrakentamisen merkitys kasvamassa

– Ilmanvaihdon ja ilmastoinnin opetukseen tarvitaan lisää opintopisteitä ja laatua. Näiden asioiden opetus on hyvällä tolalla vain siellä, missä on talotekniikan koulutusta, Lähteenmäki toteaa hankkeen tuloksista.

Koulutuspäällikkö kertoo, että tutkintoon johtavassa koulutuksessa pyritään jo nyt saavuttamaan mahdollisimman paljon erilaisia rakennusterveyteen liittyviä pätevyyksiä. Opintopisteitä on kuitenkin rajallinen määrä, joten jatkokouluttautuminen on tarpeen.

– Rakennusalan koulutuksessa on valtaosaltaan keskitytty uudisrakentamiseen. Korjausrakentamisen asiantuntijoista on pulaa, Lähteenmäki tunnustaa.

Korjausrakentaminen onkin noussut rakennusterveyden kannalta keskeiseen rooliin 2000-luvulla. Jo nyt yli puolet kaikesta rakentamisesta kohdistuu korjausrakentamiseen, ja määrä on edelleen kasvussa. Yksi Lähteenmäen vetämän hankkeen konkreettinen tulos onkin valtakunnallinen 30 opintopisteen korjausrakentamisen erikoistumiskoulutus, joka alkaa syksyllä 2017.

Yhteinen ponnistus

– Rakennusterveys on kaikkien yhteinen, mutta ei kuitenkaan kenenkään ala. Jos pitkästä ketjusta katkeaa yksikin lenkki, syntyy ongelmia.

Lähteenmäki toteaa, että rakennusterveydessä pienikin yksittäinen virhe voi aiheuttaa ison pulman. Ongelmien syyt voivat olla suunnittelussa, rakennuttamisessa, varsinaisessa rakentamisessa, rakennusten käytössä tai myöhemmin tehtävässä korjausrakentamisessa.

– Rakennusterveydessä pitäisi saada kokonaisuuden hallinta kuntoon. Laadukas koulutus on hyvä lähtökohta.

Koulutuksen avulla rakennusterveyttä voidaan parantaa pitkällä aikavälillä. Lähteenmäki uskoo, että esimerkiksi ensimmäisten rakennusarkkitehtien valmistuminen vuonna 2018 tuo parannusta tilanteeseen, sillä koulutuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota rakennusterveyteen.

– Tämä on yhteinen ponnistus. Iso vastuu on rakennuttajilla ja rakennusliikkeillä – yrityksillä ja yksittäisillä työntekijöillä, koulutuspäällikkö toteaa hitaasti, sanojaan punniten.

Avaimia terveellisempään rakentamiseen on siis jo olemassa. Lähteenmäki luettelee, että akuutteihin ongelmiin auttaisivat perehdytys, täydennyskoulutus, laadunvarmistus suunnittelussa ja työmaalla sekä viranomaisvalvonta.

– Jo viran puolesta on uskottava, että tilanne on parempi tulevaisuudessa.


Teksti: Sabina Mäki
Kuva: Tiina Suvanto

 

Lue lisää:

Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutus (haku jatkuu vielä kesällä 2017)

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus

Rakennusarkkitehtikoulutus

Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan pätevyydet (FISE)

Kosteus- ja hometalkoot

 

 

Fakta: Kosteus- ja hometalkoot

  • Kolmen ministeriön hankekokonaisuus sisälsi kaksi rakennusterveyden koulutukseen liittyvää hanketta vuosina 2014-2016
  • Hankkeissa kartoitettiin rakennusterveyden opetusta eri oppilaitoksissa
  • Lisäksi laadittiin rakennusterveyden ohjeelliset opintosuunnitelmat kaikelle rakennusterveyden opetukselle
  • Tuloksena myös valtakunnallinen Korjausrakentamisen erikoistumiskoulutus (30 op), joka alkaa syksyllä 2017
Julkaistu 08.06.2017