Takaisin

200 vuotta täyttävällä kätilökoulutuksella merkittävä rooli

200 vuotta täyttävällä kätilökoulutuksella merkittävä rooli

Suomi maailman kärkeä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä

Suomi on tilastojen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden osaamisen kärkiluokkaa. Esimerkiksi raskaudenkeskeytysten määrä on Pohjoismaiden pienin. Kahden vuosisadan trendit osoittavat, että kätilöillä on ollut merkittävä rooli suotuisassa kehityksessä. Suomalainen kätilökoulutus täyttää 200 vuotta tänä vuonna. Nykyään kätilöitä koulutetaan Suomessa kahdeksassa ammattikorkeakoulussa.

Kätilökoulutuksen aloitusvuonna 1816 syntyi 42 863 lasta, joista ensimmäisen elinvuoden aikana kuoli 8105 eli lähes 20 prosenttia. 1930-luvulla imeväiskuolleiden osuus oli 7 prosenttia; alle 1 prosentin päästiin vuonna 1975. Nykyisin vain kaksi tuhannesta elävänä syntyneestä lapsesta kuolee ensimmäisen ikävuotensa aikana.

Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen professorin Mika Gisslerin esityksestä, jonka hän pitää kätilökoulutuksen juhlaseminaarissa Turussa tiistaina 3.5. Juhlaseminaari pidetään valtakunnallisten Kätilöpäivien yhteydessä, jonka järjestää Suomen Kätilöliitto ry. Juhlavuoden aikana järjestetään tapahtumia eri puolilla Suomea.

Juhlavuoden kunniaksi ilmestyy asiantuntijajulkaisu "Koulutettu kätilö kanssasi 200 vuotta". Kalevala Koru on valmistanut juhlavuodeksi Päivänsäde-riipuksia, joiden myyntituotoista osa ohjataan Pelastakaa Lapset ry:lle. Juhlavuoden kokonaissuunnittelusta vastaa valtakunnallinen työryhmä, jossa on edustus jokaisesta Suomessa kätilöitä kouluttavasta ammattikorkeakoulusta sekä Kätilöliitosta.

Kutsuvierastilaisuutena pidettävässä juhlaseminaarissa kuullaan lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön edustajan Marjukka Vallimies-Patomäen puheenvuoro, Turun yliopiston professori Kirsi Vainio-Korhosen esitelmä kätilötyön ammatillistumisesta 1700-luvulla, Tukholman Karolinska Institutetin professori Anna Hjelmstedtin esitys kätilökoulutuksen kehityksestä ja tulevaisuudesta, Turun AMK:n ja Yrkeshögskolan Novian kätilöopiskelijoiden puheenvuorot sekä Oulun ammattikorkeakoulun lehtori Ulla Paanasen visioita kätilökoulutuksen tulevaisuudesta.

Turun synnytys- ja kätilöoppilaitoksesta ammattikorkeakouluihin

– 1800-luvun alussa Suomessa oli vain vähän koulutettuja kätilöitä. Sisä-Suomessa synnytyksissä pääasiassa avustivat lapsenpäästäjät eli "viisaat vaimot" tai paarmuskat, kertoo koulutus- ja tutkimuspäällikkö Pia Ahonen Turun ammattikorkeakoulusta.

Suomalainen kätilökoulutus alkoi Turussa 1.11.1816 Luostarikorttelissa, ja siirrettiin Helsinkiin yliopiston yhteyteen vuonna 1833. Kätilöt edustavat Suomessa vanhinta naisten ammattikuntaa. Kyseessä on ensimmäinen erityisesti naisille suunnattu ammatillinen koulutus.

Tänä päivänä suomalaisen kätilökoulutuksen laajuus on 270 opintopistettä ja kesto 4,5 vuotta. Kätilöitä koulutetaan kahdeksassa ammattikorkeakoulussa, joista kahdessa opetuskielenä on ruotsi. Suomalaisesta kätilökoulutuksesta valmistuu kätilöitä, joilla on monipuolinen osaaminen seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella.

Lisätietoja:

Pirjo Tervo, p. 040 630 0964 pirjo.tervo@metropolia.fi (suomeksi)
Eva Matintupa, p. 050 538 6671 eva.matintupa@novia.fi (på svenska)

Lue lisää kätilökoulutuksen historiasta ja katso historiaan liittyvät kuvat.

Kuvia voi käyttää juhlavuoteen liittyvässä uutisoinnissa, kuvatekstit on liitettävä mukaan sekä kuvien lähde: Hoitotyön koulutuksen museo, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tukholmankatu 10, Helsinki.

Suomen Kätilöliitto, Kalevala Korun Päivänsäde-riipus

Kätilökoulutusta Suomessa järjestävät ammattikorkeakoulut sekä median yhteyshenkilöt juhlavuoden tapahtumiin liittyen:

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä elina.tiainen@jamk.fi, p. 0400 989451
Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki pirjo.tervo@metropolia.fi, p. 040 630 0964
Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu ulla.paananen@oamk.fi, p. 050 3211988
Savonia ammattikorkeakoulu, Kuopio paivi.hoffren@savonia.fi , p. 044 7856474
Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere anna-mari.aimala@tamk.fi p. 050 3119759
Turun ammattikorkeakoulu, Turku marjatta.hasanen@turkuamk.fi, p. 040 3550401
Yrkeshögskolan Arcada, Helsinki pernilla.stenback@arcada.fi, p. 0207 699 595
Yrkeshögskolan Novia, Vaasa eva.matintupa@novia.fi, p. 050 538 6671

 

Kuva: Sukanparsintaa Kätilöopiston kalliolla 1920-luvulla. Hoitotyön koulutuksen museo, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tukholmankatu 10, Helsinki.

Muokattu 03.05.2016