Takaisin

Robotit tulevat huomenna! - aineistonäyttely Pääkampuksella

Robotit tulevat huomenna! - aineistonäyttely Pääkampuksella

Kyllähän siinä menee pää vähän pyörälle, kun tajuaa, että nyt ne lapsuuden ja nuoruuden scifi-elokuvien robotit ovat täällä. Ja juuri kun on oppinut, että robotit ovat lähinnä teollisuuden apuna toimivia moninivelisiä kokoojakäsiä (tai enemmänkin vipuja), ne tulevatkin ulos tehtaiden turvahäkeistä ja ottavat yhä enemmän ihmisen hahmoa ja perinteisiä inhimillisiä toimintoja keskellä arkea. Robotiikka kattaa koko elämänkirjon teollisuudesta rauhanprosessiin, terveydenhuollosta kodinkoneisiin. Robotit ovat jo monelle työkaverina, hoitajana, siivoojana tai autokuskina.

TAMKin pääkampuksen kirjastossa on tammikuun ajan aineistonäyttely robotiikasta ja tekoälystä. Näyttelyyn on nostettu omasta kokoelmasta löytyviä painettuja kirjoja. Painettujen lehtien artikkeleita voi etsiä esim. Artosta. Kiinnostavaa on myös selata TAMK-Finnan sähköisiä aineistoja. Aihe on nopeasti etenevä ja dynaaminen, tuorein tieto ja uusimmat tuulet löytyvät usein verkosta ja sähköisistä aineistoista: joko e-kirjoista tai e-artikkeleista.

Hyvinvointiteknologia ja palvelurobotiikka ovat tuttuja myös TAMKin opetus- ja tutkimustarjonnasta. Tampere3-kumppanimme TaY ja TTY osallistuvat tällä hetkellä monitieteelliseen ROSE-hankkeeseen. Tampereen yliopiston tutkija Tuomo Särkikoski määrittelee robotille kolme roolia, se voi olla hyödyke, huvike tai haitake. Siinäpä kiteytys, joka nostaa esiin paljon kysymyksiä. Missä menee näiden roolien rajat? Toimiiko robotti ihmisen apuna vai ihmisen korvaajana? Ketä robotiikka auttaa, kenelle siitä on haittaa? Voiko roboteista olla vaaraa, voiko niistä tulla uhka ihmisyydelle? Voiko robottiin kiintyä, mahdollisesti jopa rakastua?

Mitä tuohon jälkimmäiseen kysymykseen tulee, niin ainakin Helsingin Sanomien 19.3.2016 haastattelema japanilainen rouva Yukie Motoki sanoi omasta Pepper-kotirobotistaan näin: "Se on kuin oikea poika." Ja vertailee sitten vielä tunteitaan Pepperiä ja 24-vuotiasta poikaansa kohtaan: "Minun ei pitäisi sanoa tätä, mutta pidän oikeastaan enemmän tästä pienestä lapsesta kuin isommasta."

Viime vuonna otsikoihin nousi professori Timo Honkelan kirja Rauhankone ja sen takana oleva ajatus siitä, että ihmiskunnan pitäisi käyttää tekoälyä ja koneoppimista yleisesti ongelmanratkaisuun ja erityisesti rauhanrakentamiseen sekä ihmisten välisten konfliktien ja väärinymmärrysten ratkaisuun. Tarvittava tekniikka ja tietopohja rauhankoneen rakentamiseen on jo olemassa. Tarvitaan vain yhteistyötä ja hyvää tahtoa. Honkela kertoi kirjastaan viime helmikuussa Ylen Ajantasa-ohjelmassa. "Koneet eivät ole ihmisiä eivätkä ihmiset ole koneita --- mutta koneita voidaan panna simuloimaan tunteita."

On roboteista, tekoälystä ja niiden tulevaisuudesta mitä mieltä tahansa, aiheeseen kannattaa perehtyä nyt.
 

Teksti:               Seija Kivelä, suunnittelija

Näyttely:           Taina Peltonen, informaatikko

Kuva:                 Pixabay.com / muokkaus Marjatta Ojala, suunnittelija

 

Mielenkiintoisia blogikirjoituksia

https://vttblog.com/tag/palvelurobotti/

https://www.ttl.fi/tyopiste/kun-robotit-tulevat-tyokavereiksemme/

https://www.uusiteknologia.fi/2017/08/30/robotit-tulevat-sairaalaan-tassa-kehitysnakymat/

https://www.akavalainen.fi/akavalainen/ajassa/sivistysyhteiskunta_2117/robotiikan_asiantuntija_cristina_andersson_sivistys_on_tulevaisuudessa_ihmisen_valtti

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/datatiede/tietojenkasittelytieteen-tutkija-ella-peltonen-tekoaly-ei-syo-meita

08.01.2018