Takaisin

Juha Suonpää: "Isoisä – ДеД. Tampere 1918"

Juha Suonpää: "Isoisä – ДеД. Tampere 1918"

Juha Suonpään kirjan "Isoisä – ДеД. Tampere 1918" julkistamistilaisuus on perjantaina 27.4. klo 17 osoitteessa Galleria Nykyaika, Kauppakatu 14.

Menneestä on kerrottava, jotta voimme kohdata tulevaisuuden

Sekä suomen että venäjänkielisenä versiona julkaistava "Isoisä – ДеД"  -kirja nostaa esiin yhteiskunnallisen vuoropuhelun tärkeyden ja taiteen merkityksen traumatisoituneiden muistojen purkajana. Traumatisoivat tapahtumat, kuten vuoden 1918 väkivaltaiset kuolemat, vankileirikurjuus ja ihmisten julma kohtelu, koskettivat paitsi yhtä ihmistä, perhettä, ryhmää ja yhteisöä myös koko yhteiskuntaa.

"As a multidimensional project Isoisä – ДеД focuses onto perception of the big history through the personal, very painful and difficult experience which is often put aside in the history between Finland and Russia. While official state history is still operating with big numbers, the individual human experience stands above to the national or ideological and help all of us to understand it better, not to forget and find deeper connections to each other and ourselves", says Russian born art historian and curator Dr. Katarina Lopatkina.

Yleensä terve ihminen uskoo, että maailma on hyvä, elämä tarkoituksenmukaista ja että ihmiset ovat arvokkaita. On tiedossa, että järkyttävät tapahtumat uhkaavat ihmisen uskomusjärjestelmää. Tiedetään myös, että traumaattiset muistot tallentuvat ainakin osittain ei-kielellisissä muodoissa; visuaalisesti, hajuina, ääninä ja tunteina. Ihmisen tulisikin myöhemmin rakentaa tuntemuksiaan vastaava kielellinen kertomus tapahtuneesta sitä mukaa kun käsitys tilanteesta tarkentuu. Vasta yhteisesti työstettynä menneisyys muuttuu menneisyydeksi.

Surun, syyllisyyden ja häpeän lisäksi sota jättää jälkeensä kivun. Lääketieteessä, mutta soveltaen myös yhteiskunta- ja ihmistieteissä voi havaita, että kroonistuneen kivun alkuperäinen syy saattaa olla jo parantunut, mutta kipu jatkuu siitä huolimatta. Mitä pitempään kipu jatkuu, sitä todennäköisemmin sen rinnalle tulee psykologisia ja sosiaalisia ongelmia. Kipuun liittyy lähes aina erilaisia epämiellyttäviä tunteita: ahdistusta, tuskaa, pelkoa ja kärsimystä. Kipu onkin aina paitsi aistimus myös kokemus.

Kansainvälisen tutkimuksen piirissä käydään aktiivista keskustelua menneisyyden moraalisista painolasteista ja väkivaltaisen historian käsittelyn välttämättömyydestä. Keskustelua ja kiistelyäkin käydään niin Espanjan sisällissodasta, holokaustista Saksassa, Ranskan vallankumouksesta kuin USA:n sisällissodastakin. Kaikki sodasta ja väkivallasta toipuvat yhteiskunnat joutuvat kohtaamaan kysymyksen, miten omaan menneisyyteen tulee suhtautua. Miten luoda positiivista identiteettiä väkivaltaisen menneen pohjalle? Mitä kertoa lapsille, keitä me olemme, mihin me kuulumme ja millainen ihmiskäsitys meillä on?

Kysymys, miksi vuoden 1918 yhteiskunnallinen konflikti pitäisi muistaa nostaa keskeiseksi muistamisen eettisen ja moraalisen merkityksen. Sodan jättämän trauman ja sen aiheuttamien kipujälkien käsittelyyn on tarvittu sadan vuoden ajan ja tarvitaan edelleen muistamisen kaikki ulottuvuudet, muistitiedon ja kokemuksen, tieteen ja taiteen, kirjallisuuden, elokuvien, musiikin, kuvataiteen ja muisti-instituutioiden, kuten arkistojen, museoiden ja kirjastojen, kaikki käytettävissä olevat keinot. Mennyt todellisuus on kadonnut, jäljelle jää muistaminen ja menneestä kertominen, jotta voimme kohdata tulevaisuuden.

Valokuvateosten laatutuen saanut kirja purkaa yhteiskunnallista traumaa suvun tarinan avulla

Sillanpään torpassa syntyi kaksi poikaa, Urho ja Urpo, jotka osallistuivat sisällissotaan. Toinen taisteli valkoisten ja toinen punaisten puolella. Kun sota loppui valkoisten voittoon, Urpo joutui Suomen valtiorikosoikeuden eteen syytettynä valtionpetoksesta. Urho toimi valtiorikosoikeuden jäsenenä. Voittajien puolelta Urhon tie johti kenraalimajuriksi, Urpo päätyi vankileirille vangiksi numero 2864.

Taiteen tohtori Juha Suonpää seuraa kirjassaan Urpo-isoisänsä matkaa Tampereen taisteluihin vuonna 1918. Valokuvamontaasit yhdistävät sisällissodan hetkiä nykyisen Tampereen katunäkymiin. Kirja muodostaa hätkähdyttävän reitin Suomen itsenäisyyden alkuvaiheisiin, joissa Tampereella oli ratkaiseva rooli. Kuvat hiljentävät. Siinä tutulla kadulla on joskus maannut kasa suomalaisia ruumiita, suomalaisten ampumina.

18-vuotias Urpo selvisi sodasta hengissä, mutta haavoittuneena. Venäläisen sotilaan ampuma luoti säilyi hänen kehossaan läpi elämän. Vaikka metalli oli koteloitunut ja haava sulkeutunut, sodan muisto eli arpena hänen vasemmassa kädessään.

 

Juha Suonpää

Valokuvataiteilija, elokuvantekijä ja tutkija Juha Suonpää (s.1963) toimii visuaalisen kulttuurin yliopettajana Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kansainvälisessä Media & Arts -koulutusohjelmassa. Lukuisia kirjoja ja dokumenttielokuvia julkaissut taiteen tohtori ja kasvatustieteen maisteri Suonpää tutkii tällä hetkellä luontoon, tieteen visualisointiin, paikan identiteetin syntymiseen ja virtuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Taiteellisesta ja tieteellisestä toiminnastaan Suonpäälle on myönnetty muun muassa Pirkanmaan rahaston tiedepalkinto vuonna 2000, Finnfoto-palkinto 2011, Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurityön palkinto vuonna 2013 ja Majaoja-palkinto 2017.

Lempäälässä asuva Juha Suonpää on naimisissa kuvataiteen lehtori Marja-Leena Korte-Suonpään kanssa ja heillä on kolme aikuista poikaa. Perhe vaalii rakennusperintöä ja kulttuurimaisemaa 1800-luvulta peräisin olevalla Anniston sukutilalla yhdessä kuuden hevosensa kanssa.

 

TAMPEREEN MUSEOIDEN JULKAISUJA, 152
ISSN 1237-5276
ISBN 978-951-609-914-2
KIRJAN PAINATUKSEEN ON MYÖNNETTY TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN VALOKUVATEOSTEN LAATUTUKI.
© Juha Suonpää & Swamphead Oy
© Ulla-Maija Peltonen (Jälkisanat)
TEKSTI, VALOKUVAT & SUUNNITTELU: Juha Suonpää
GRAAFINEN SUUNNITTELU, KANNET, TYPOGRAFIA: Jani Ikonen • SKANNAUS, KUVANKÄSITTELY & VÄRIEROTTELU: Riikka Vaahtera
KUVATEKSTIT: Antti Liuttunen • TEKSTIN TOIMITUS: Marja-Leena Korte-Suonpää • KÄÄNNÖS: Hilma Bukareva
KUSTANTAJA: Swamphead • KUSTANNUSPAIKKA: Tampere 2018

Muokattu 25.04.2018